Puhujat
Psykologipäivien ensimmäiset puhujat on nyt julkaistu, ja lisää julkistuksia on luvassa lähiaikoina.
Pysy ajan tasalla ja seuraa tapahtuman verkkosivua aktiivisesti.
Puhujat 30.10.2025 |
Puhujat 31.10.2025 |
Puhujat 30.10.2025 |
|
|
|
Kuva: Jani Laukkanen |
Julia KorkmanTyöelämäprofessori, |
Psykologian rooli oikeusjärjestelmässäOikeusjärjestelmä on ihmisten luoma ja ihmisiä varten, mutta sen rakenteissa on toistaiseksi huomioitu inhimillinen käyttäytyminen varsin rajallisesti. Viime vuosikymmeninä alan tutkimus on kehittynyt merkittävästi niin kansainvälisesti kuin Suomessakin, ja vaikutukset alkavat näkyä käytännön työssä. Tässä puheenvuorossa tarkastellaan oikeuspsykologian alaa sen historiallista kehitystä huomioiden, mutta erityisesti keskitytään nykytilanteeseen Suomessa.
Korkman toimii erikoissuunnittelijana HEUNIssa (Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti) sekä työelämäprofessorina Åbo Akademin oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja on tällä hetkellä Euroopan oikeuspsykologian yhdistyksen (EAPL) puheenjohtaja. Hän koordinoi oikeuspsykologian erikoistumiskoulutusta ja on johtanut useita alan tutkimushankkeita. Korkman on vuonna 2022 julkaissut tietokirjan Muistin varassa – oikeusprosessi ja totuus (ruotsiksi: Minnets makt) ja saanut vuoden 2025 tiedeviestintäpalkinnon populaaritieteellisestä luentokonsertistaan Lauluja Rikosrekisteristä. I januari 2025 utnämndes hon till årets finlandssvenska psykolog.
|
| Kuva: Dan Gustafsson/Yle |
Monica ÅlgarsKliinisen psykologian dosentti, |
Syömishäiriöiden uusi Käypä hoito -suositus: Mitä psykologin on hyvä tietää?Syömishäiriöiden Käypä hoito -suositus julkaistiin syksyllä 2024. Hoitosuositus sisältää sekä tärkeää tietoa syömishäiriöistä, että paljon suoraan kliinistä työtä tukevaa materiaalia. Tässä puheenvuorossa kerrotaan tuoreen hoitosuosituksen keskeisestä sanomasta, hoidon uusista tuulista sekä syömishäiriöiden hoidon tärkeimmistä periaatteista, psykologin työn näkökulmasta. Monica Ålgars on syömishäiriöihin erikoistunut PsM, kliinisen psykologian dosentti ja psykoterapeutti. Hän on urallaan keskittynyt tieteellisen tiedon ja kliinisen toiminnan integroimiseen syömishäiriöiden hoidossa ja hoitojen kehittämisessä. Monica toimii Helsingin yliopistolla, vetää Mehiläisen moniammatillista syömishäiriötiimiä, pitää omaa vastaanottoa syömishäiriöasiakkaiden parissa, sekä työnohjaa ja kouluttaa syömishäiriöiden hoidosta.
|
Satu HäkkinenNeuropsykologian erikoispsykologi, PsL |
Kohti parempaa kohtaamista autismikirjon diagnostiikan äärelläAutismikirjon diagnosointiin liittyy monenlaisia toiveita, vaatimuksia ja rajoitteita niin asiakkaan kuin terveydenhuollon näkökulmasta. Tilanteeseen, jossa kohtaamisen onnistuminen on edellytys hyvälle arvioinnille, latautuu monenlaisia odotuksia. Kohtaamista monimutkaistaa erilainen kokemus maailmasta, vuorovaikutuksesta ja autismikirjosta. Kuinka varmistaa kohtaaminen keskellä diagnostiikkaa? Satu Häkkinen on neuropsykologian erikoispsykologi. Hän on työskennellyt koko uransa ajan neuropsykiatristen teemojen ääressä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, 3. sektorilla ja yksityisellä sektorilla. Satu on kirjoittanut kirjan Tunnevalo – opas autismikirjon lasten kohtaamiseen koulussa ja kirjoittaa samaisella teemalla aiheesta kirjaa terveydenhuoltoon.
|
Petri KarkkolaYliopistonlehtori, |
Terveyspsykologiaa tieteellisen tutkimuksen ja soveltavan työn rajapinnallaTerveyspsykologiset teemat ovat jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa, ja monissa konteksteissa sovelletaan terveyspsykologista tietoa ja osaamista. Itse terveyspsykologia terminä ja psykologien työ nimenomaan terveyspsykologeina ovat vähemmän tunnettuja. Mikä on psykologian rooli terveyspsykologisen tiedon tuottamisessa ja soveltamisessa – entä tarvitaanko nimenomaan terveyspsykologeja johonkin? Petri Karkkola on psykologian tohtori ja terveyspsykologian erikoispsykologi. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopistossa muun muassa terveyspsykologian erikoispsykolologikoulutuksen ja työ- ja organisaatiopsykologian opintokokonaisuuden parissa.
|
Emiliano MuzioPsT, psykoterapian erikoispsykologi, |
Rorschach-testi ja aivot: Neurotieteellinen näkökulmaRorschach on yksi käytetyimmistä psykologisista testeistä Suomessa ja maailmalla. Se tunnetaan ensisijaisesti toimintaan ja tutkimusnäyttöön perustuvana persoonallisuuden arviointimenetelmänä, mutta laaja neurotieteellinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että sitä voidaan tarkastella myös neuropsykologisesta näkökulmasta. Esityksessä käydään läpi Rorschachin neuropsykologisia korrelaatioita. Emiliano Muzio on psykologian tohtori, psykoterapian erikoispsykologi ja psykoterapeutti. Hän toimii yksityisenä ammatinharjoittajana, työnohjaajana ja kouluttajana sekä Terapiatalo Sointu Oy:n toimitusjohtajana. Hän on The Finnish Rorschach Associationin (FRA) puheenjohtaja, International Society of the Rorschach and Projective Methodsin (ISR) varapuheenjohtaja ja Italian Institute of Warteggin (IIW) Suomen edustaja.
|
Jaakko SteniusPsT, psykologi, psykoterapeutti |
Psykologiset arviointimenetelmät hoidon suunnittelun ja tuloksellisen psykoterapian apunaPsykologiset tutkimukset ovat psykologin työn keskeistä aluetta. Miten tehdä tutkimuksia, jotka tuovat lisäarvoa hoidon suunnitteluun? Voiko psykologin tutkimuksen korvata oiremittareilla? Minkälainen tutkimus on hyödyllinen sekä tutkittavan että sen tilaajan kannalta? Esitys käy läpi tutkimustietoa ja -käytäntöjä, jotka edesauttavat yksilöllisen ainutlaatuisuuden tavoittamista oireiden takana. Jaakko Stenius (PsT, psykologi, psykoterapeutti) työskentelee Niuvanniemen sairaalassa sekä itsenäisenä ammatinharjoittajana, työnohjaajana ja kouluttajana. Hän on perehtynyt mm. persoonallisuuden arviointiin ja psykososiaalisen hoidon suunnitteluun. Hänen väitöskirjansa käsitteli psykologisten arviointien ja tutkimusmenetelmien hyödyntämistä psykoterapiasoveltuvuuden arvioinnissa. Hän on yksi kirjoittajista psykodynaamisen psykoterapian oppikirjassa Psykoterapeuttinen hoitosuhde (Duodecim, 2023).
|
Janna MeunierPsykologi, kouluttajapsykoterapeutti |
Epävarmuusallergia: kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssaEpävarmuus on osa elämää, halusimme sitä tai emme. Kuinka olla lamaantumatta sen edessä? Puheenvuorossa tarkastellaan vaikeutta sietää epävarmuutta ja sen tyypillisiä ilmenemismuotoja: varmistelua, välttelyä ja yliajattelua. Pohditaan myös, miten löytää askeleita kohti merkityksellistä elämää epävarmuudenkin keskellä. Janna Meunier on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti (KKT), työnohjaaja ja tietokirjailija. Hän työskentelee arvojen mukaisen elämän ja erityisesti sen tielle tulevien esteiden äärellä kontekstuaalisen käyttäytymistieteen ja psykologisen joustavuuden näkökulmasta. Janna on kirjoittanut teoksen Mielen jumeista joustavuuteen: kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssa (Atena).
|
Nina UusitaloUrheilupsykologi ja neuropsykologi |
Lasten ja nuorten urheilun arvot -voittamista vai hyvinvointia?Urheilu vahvistaa hyvinvointia ja on monen lapsen ja nuoren keskeisimpiä elinympäristöjä. Parhaimmillaan urheilu tukee monien psykologisten ominaisuuksien sekä taitojen vahvistumista. Lasten ja nuorten urheilun toimintatavat eivät kuitenkaan aina huomioi psykologisia ja kehityksellisiä tarpeita ja saattavat jopa olla vahingollisia. Puheenvuoro käsittelee urheilun arvoja, toimintatapoja ja roolia lasten ja nuorten elämässä ennen kaikkea psyykkisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Nina Uusitalo on urheilupsykologi, neuropsykologi ja työnohjaaja. Hän työskentelee pääasiassa lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan toimivien aikuisten parissa. Nina on toisena kirjoittajana kirjassa Aivotaidot: Käytä päätäsi paremmin ja hän valmistelee kirjaa liittyen lasten ja nuorten urheiluun.
|
| Kuva: Eeva Murtolahti | |
Nina LyytinenTyö- ja organisaatiopsykologian |
Veera NieminenPsykologi, väitöskirjatutkija |
Sisäisen turvallisuuden säätely kriisioloissa - oppeja vapaaehtoistyöstä LibanonistaEpävarmuus on lisääntynyt erilaisten konfliktien ja sotien myötä, ja psykologeilla on annettavaa sisäisen turvallisuuden tunteen vahvistamisessa haastavina aikoina. On myös tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, että pelko on luonnollinen tunne kohdatessamme uhkaa – ja että sitä voi säädellä sekä yhteisön tuella että yksilöllisin psykologisin keinoin. PSV:n Azima-hankkeessa teemme vapaaehtoistyötä Libanonin epävakaissa ja pitkittyneissä kriisitilanteissa elävien ja työskentelevien palestiinalaispakolaisten parissa. Vaikka tavoitteemme on vahvistaa heidän mielenterveyttään, oppiminen kulkee myös toiseen suuntaan. Pitkä yhteistyö on tarjonnut meille arvokkaita näkökulmia sodan ja kriisin keskellä elämisestä, selviytymiskeinoista, resilienssistä ja toivosta. Nina Lyytinen on erikoispsykologi, kouluttaja ja valmentaja sekä suositun Psykopodiaa-podcastin juontaja. Hänet valittiin Vuoden psykologiksi 2023. Nina on tehnyt vapaaehtoistyötä Libanonissa jo vuodesta 2008 lähtien ja tällä hetkellä hän on mukana Azima-hankkeessa, joka keskittyy psyykkisen tuen ja hyvinvoinnin edistämiseen kriisialueilla.
Veera Nieminen on psykologi ja sosiaalipsykiatrian väitöskirjatutkija. Hän on työskennellyt psykologina lasten ja perheiden parissa, ja tekee tutkimusta lapsuudenperheen sosioekonomisen aseman yhteydestä mielenterveyteen ja itsemurhariskiin. Veera on ollut mukana Psykologien sosiaalinen vastuu -järjestön toiminnassa vuodesta 2018. Hän tekee vapaaehtoistyöstä Azima-hankkeen projektikoordinaattorin.
|
|
Sonja VanhanenPerhehoidon palveluvastaava, Perhekuntoutuskeskus Lauste |
|
Sonja Vanhanen on sosiaalityöntekijä/valtiotieteiden maisteri. Hän on työskennellyt sijaishuollon ja perhehoidon asiantuntijatehtävissä lähes 20 vuoden ajan.
|
Jussi SilvonenPsT, dosentti |
Psykologityön rakentuminen – työmuisteluhistoria -hankePsykologiliiton Senioritoiminnan johtoryhmän ehdotuksesta liitto käynnisti 2020 eläkkeellä olevien psykologien työmuistokeräyksen, joka toteutettiin yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Kertomusaineistosta välittyy kuva psykologiammatin varhaisesta muotoutumisesta osana hyvinvointivaltion rakentamista ja profession uudelleenmuotoutumisesta yhteiskunnallisten rakenteiden jälleen muuttuessa. Jussi Silvonen esittelee keräyshankkeen ja sen aineiston, ja nostaa aineistosta esiin vastaajien kokemuksia ammatillista tehtävistään ja psykologin työnkuvan rakentumisesta. Sirkku Kivistö ja Veikka Lavonius kommentoivat. Jussi Silvonen on Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hän on tutkinut psykologian historiaa, niin europpalaisesta kuin kuin suomalaisen psykologian näkökulmasta.
|
Puhujat 31.10.2025 |
| Kuva: Riikka Kantinkoski |
Satu PihlajaErikoispsykologi PsL, |
Psykologi itsensä johtajana – työn rajaaminen ja fokusointi psykologin työssäPsykologin työssä paineita syntyy eri tahoilta. Asiakkailla on toiveita, organisaatio esittää vaatimuksia, yhteiskunnassa puhututtava mielenterveyskriisikin luo painetta suoriutua. Joskus vaativuutta löytyy omasta mielestäkin. Työn mielekkyys riippuu siitä, saako tehdä työkseen jotakin itselle tärkeää. Puheenvuoro sisältää pohdintoja, käytännön esimerkkejä ja keinoja oman työn rajaamiseen ja fokusointiin. Satu Pihlaja on psykoterapian erikoispsykologi, integratiivinen psykoterapeutti ja kouluttajapsykoterapeutti. Hän kouluttaa ja coachaa ihmisiä ja organisaatioita itsensä johtamisen teemoista, joista on julkaissut myös tietokirjoja. Aiemmin hän on työskennellyt kliinisenä psykologina terveydenhuollossa yli kymmenen vuotta. Työssään HUS Psykiatriassa hän oli mukana kehittämässä virtuaalisia mielenterveyspalveluita ja nettiterapiaa. Nettiterapioita koskeva väitöskirja valmistuu vuonna 2025. |
Ferdinand GaroffPsT, psykoterapeutti |
Kriisien keskellä, toipumisen tiellä - Psykologin rooli muuttuvassa maailmassaElämme jatkuvien kriisien ja lisääntyvän traumatietoisuuden aikaa, mikä haastaa psykologin työtä. Tämä puheenvuoro käsittelee kriisi- ja traumapsykologian ajankohtaisia kehityssuuntia, kuten uusia hoitomuotoja, digitaalisia palveluita ja eettisiä kysymyksiä. Puheenvuoro pyrkii avaamaan keskustelua siitä, miten psykologeina voimme parhaiten tukea ihmisten hyvinvointia tässä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.
Ferdinand Garoff on psykologian tohtori, psykologi (oikeuspsykologian erikoistuminen) ja psykoterapeutti. Hän väitteli Helsingin yliopistossa maahanmuuttajien mielenterveydestä ja on työskennellyt mm. Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa ja psykiatrisessa avohoidossa. Hän on toiminut SPR:ssä vuodesta 2006 psykologien valmiusryhmässä ja ollut komennuksilla mm. Tšetšeniassa, Ugandassa, Nepalissa, Sierra Leonessa ja Jordaniassa.
|
Jarkko RantanenPsykologi, Gestalt-terapeutti, |
Psykedeelit mielenterveyden edistäjinä?Psykedeeleihin liittyvä tutkimus on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Tutkimus on keskittynyt psykedeelien rooliin erityisesti psykoterapian apuna, mm. PTSD:n, masennuksen, yleisen ahdistuksen, pakko-oireiden, syömishäiriöiden ja eksistentiaalisen ahdistuksen hoidossa. Samalla on alettu tutkia psykedeelien neurologisia ja biologisia vaikutuksia, ja tutkimusta tehdään myös mm. tulehdustiloihin ja immuunivasteeseen, krooniseen kipuun ja hermoston uudelleen muovautumiseen liittyen. Miten psykedeeleillä voi olla näin laaja-alaisia vaikutuksia? Mitä psykedeelien psykologisista ja neurologisista vaikutuksista tällä hetkellä tiedetään? Ja mitä psykedeelit voisivat tuoda psykologin työhön? Jarkko Rantanen on psykologi, Gestalt-terapeutti, tietokirjailija ja ensimmäinen suomalainen psykologi, joka on valmistunut psykedeeliavusteiseksi terapeutiksi Mind Foundationin kansainvälisestä ohjelmasta. Jarkko on tunnettu erityisesti työelämän tunnetaitojen kehittämistyöstään. Viime vuosina hän on perehtynyt psykedeelien mahdollisuuksiin mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä, seuraten tiiviisti alan tutkimusta ja kehittymistä.
|
Nina LyytinenTyö- ja organisaatiopsykologian |
Asiantuntija äänessä – miten välittää psykologista tietoa vaikuttavasti eri kanavissa?Miten asiantuntija voi tuoda psykologista tietoa esiin vaikuttavasti ja vastuullisesti eri medioissa? Puheenvuorossa käsitellään tiedon välittämisen keinoja podcasteissa, kolumneissa ja asiantuntijahaastatteluissa. Lisäksi tarkastellaan, miten suunnitella podcastin sisältöä ja tuottaa podcastia. Pureudutaan myös asiantuntijan vastuuseen sekä keinoihin esiintyä vakuuttavasti ja vaikuttavasti eri kanavissa. Nina Lyytinen on erikoispsykologi, kouluttaja ja valmentaja sekä suositun Psykopodiaa-podcastin juontaja. Hän toimitti Ylen Näin minua manipuloidaan -podcastin (2023) ja toimi Kauppalehden kolumnistina (2022–2024). Nina on kirjoittanut kaksi tietokirjaa, toisen itsensä johtamisesta ja toisen manipuloinnista. Hänet valittiin Vuoden psykologiksi 2023. Lisäksi hän on antanut useita asiantuntijahaastatteluita eri medioissa.
|
| Kuva: Veikko Somerpuro |
Mikko HeimolaNeuropsykologian erikoispsykologi, FT |
Mitä psykologin tulisi tietää aikuisten autismitutkimuksista?Kysyntä aikuisten autismitutkimuksille on kasvanut voimakkaasti, ja psykologeilla on niissä merkittävä rooli. Aikuisiässä on kuitenkin huomioitava monia psykologisia ja psykiatrisia tekijöitä, jotka voivat tuottaa autismin kaltaista oireilua. Psykologi voi myös joutua hankalaan välikäteen, jos asiakkaalla on vahvoja näkemyksiä omasta autismistaan. Mikko Heimola on neuropsykologian erikoispsykologi ja filosofian tohtori. Hän työskentelee HUS psykiatrialla ja on siellä kehittänyt autismitutkimusten prosessia ja kouluttanut autismitutkimusten tekemistä. |
| Kuva: Kalle Ahola |
Riikka LindströmErikoispsykologi, PsT |
Uskalla kohdata! – Mitä psykologin on hyvä tietää kehitysvammaisuudestaKehitysvamma on kehityksellinen oppimisen ja ymmärtämisen vamma, jonka vaikutus yksilön elämään vaihtelee. Tässä puheenvuorossa käsitellään kehitysvammaisuutta ilmiönä sekä kehitysvammaisuuteen liittyviä psykologityön erityiskysymyksiä, kuten kognition ja adaptiivisten taitojen arviointia, kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyttä ja sosioemotionaalista kehitystä. Riikka Lindström on psykologian tohtori, neuropsykologiaan erikoistuva kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi. Riikalla on yli 15 vuoden kokemus kehitysvamma-alan psykologin työstä, painottuen kognition arviointiin, neuropsykiatriaan, käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen psykologityöhön.
|
Veli-Matti ToivonenPsykologi, psykoterapeutti |
Henri Bergson ja psyykkinen muutosHenri Bergson on muutoksen filosofi durée (kesto) käsitteellään. Bergsonin durée kuvaa luonnollisen muutoksen jatkuvuutta, siksi se on tärkeä käsite myös psykologeille. Kuvaan ensin Bergsonin käsitystä muutoksesta (durée) psykologiselta kannalta ja sitten minulle pitkissä jopa vuosikymmeniä kestäneissä hyvien terapeuttien mallitusprosesseissa yllätyksinä tulleita löytöjä, jotka tulevat hyvin lähelle Bergsonin durée'tä. Tunteella, kokemuksella, pyrkimyksellä, ajatuksella, oivalluksella tai muulla vastaavalla 'mielen faktalla' ei ole tiukan kausaalista historiaa, vaan pikemminkin muodonmuutosten historia, tai kuten Bergson sanoo tunteesta: sen ”muuttumisen (kehittymisen) hintana on sen alkuperä”. Muodonmuutoksessa syntyy jotain sellaista, mitä ei ollut siinä joukossa (mielen) tekijöitä, joista se syntyi. Miten hyvät terapeutit sitten toimivat? Yksinkertaistaen voisi sanoa, että he palauttavat nimetyt psyykkiset ilmiöt (psykologiset esineistykset) takaisin prosesseiksi, siis luonnolliseksi muuttumiseksi: tunteen tuntemiseksi, kokemuksen kokemiseksi, havainnon aistimiseksi jne. Sitä miten tämä käytännössä tapahtuu, usein 'ei-tekemällä' ja ei-kielellisesti, kuvaan tarkemmin esityksessäni. Veli-Matti Toivonen, YtM, psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailiija. 18 psykologian alan kirjaa joista kolme viimeistä käsittelee laajasti muutosta psykologisesta, spirituaalisesta ja ontologisesta näkökulmasta. |
Suvi Laru, Eira Eklund-Mikola, Leena Lehikoinen, Saana SieversPsykologiliiton pari- ja perhesuhteiden jaos |
Perhe- ja parisuhteet eläväksi psykologin työssäPsykologin työssä kohtaamme useimmiten yksilöitä, mutta työskentelyn ytimessä ovat usein myös heidän lähisuhteensa. Puheenvuoro tarkastelee, miksi, miten ja milloin lähisuhteet kannattaa tuoda yksilötyöhön sekä esittelee kiintymyssuhteeseen pohjautuvan tunnekeskeisen terapian (EFT, Johnson) periaatteita. Suvi Laru on PsM, erityistason paripsykoterapeutti, EMDR-terapeutti ja ammatillinen opettaja.
Eira Eklund-Mikola on PsM, perhe- ja paripsykoterapeutti sekä tunnekeskeisen pariterapian kouluttajaterapeutti.
Leena Lehikoinen on PsM ja psykoterapeutti.
Saana Sievers on PsM ja perhe- ja paripsykoterapeutti.
|
Suvi EskelinenPsykologi ja työnohjaaja |
Toni HartikainenPsykologian maisteri ja opiskeluhuollon |
Opiskeluhuollon psykologit hyvinvointia edistämässä – mahdoton tehtävä vai suuri vaikuttamisen paikka?Miten psykologien työnkuva muotoutuu oppilaitoksissa ja osaavatko oppilaitokset hyödyntää psykologeja oppilaitosten kehittämistyössä? Mitä psykologit tällä hetkellä oppilaitoksissa tekevät ja mitä he haluaisivat tehdä? Opiskeluhuollon psykologin työhön on kuulunut hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisevää työtä vuodesta 2014 alkaen, jolloin laki opiskeluhuollosta tuli voimaan. Miten tämä toteutuu ja mitä valmiuksia tämän toteuttamiseksi tarvitaan? Suvi Eskelinen on psykologi, työnohjaaja ja yliopistonopettaja. Hänellä on yli 17 vuoden kokemus opiskeluhuollosta ja innostus kehittää opiskeluhuollon psykologeille suunnattua koulutusta. Eskelinen on erityisen kiinnostunut yhteisöllisen työn kehittämisestä sekä psykologin asiantuntijuuden hyödyntämisestä oppilaitoksissa.
Toni Hartikainen on psykologian maisteri ja työskennellyt opiskeluhuollossa seitsemän vuoden ajan pyrkien kehittämään opiskeluhuollon psykologin työtä omalla toiminta-alueellaan Keski-Suomen hyvinvointialueella vuodesta 2023 alkaen. Työn kehittäminen on liittynyt niin psykologisten tutkimusten, perehdytyksen, sisäisen kouluttamisen kuin myös psykologin asiantuntijuuden laajempaan hyödyntämiseen opiskeluhuollon psykologin työssä. Toni Hartikainen on hakemassa kevään 2025 haussa jatko-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon tekemään väitöskirjatutkimusta psykologin roolista yhteisöllisen hyvinvointityön toteutumisessa. Tavoitteena on luoda mittari opiskeluhuollon psykologin työnkuvasta yhteisöllisessä hyvinvointityössä psykologin työn kehittämiseksi.
|
|
Pauliina TuomivaaraPsykologi, työnohjaaja STOry, |
Eläin- ja luontoavusteisen työnohjauksen työpajaTyöpajassa toteutetaan yhdessä osallistujien kanssa luonto- ja eläinavusteisen työnohjauksen demo. Luonto- ja eläinavusteisuus tuodaan työpajaan digitaalisesti terapiatallilla kuvattuja videoita hyödyntäen. Osallistujilta ei edellytetä aikaisempaa kokemusta eläinten kanssa työskentelystä. Avoin mieli ja halu kokeilla uusia menetelmiä riittää. Pauliina Tuomivaara on raahelainen psykologi, työnohjaaja ja ratsastusterapeutti. Hän on tehnyt psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten psykoterapeuttista ratsastusterapiaa omassa yrityksessään vuodesta 2005 lähtien. Vuodesta 2020 alkaen hän on toteuttanut dialogista, voimavarakeskeistä työnohjausta sekä perinteisesti keskustellen että luonto- ja eläinavusteisia menetelmiä hyödyntäen. Lisätietoja www.voimatarina.net. Pauliina Tuomivaara on yhtenä yrittäjänä mukana ELLA - elämänlaatua eläinten avulla -yritysryhmähankkeessa. Hankkeen tavoitteena on vastata aiempaa onnistuneemmin uusien hyvinvointialueiden palvelutarpeisiin, kehittää etänä tuotettavia palveluita sekä varmistaa palveluiden vastuullisuus ja hyödyntää sitä markkinoinnissa. Lisätietoa hankkeesta täällä.
|
| Kuva: Joni Savila | |
Sonja PalmoPsykologi ja väitöskirjatutkija |
Veera NieminenPsykologi ja väitöskirjatutkija |
Ilmastonmuutos psykologin työssä – miten kohdata omat ja asiakkaan ympäristötunteet?Ilmastonmuutos huolettaa niin monia psykologeja kuin heidän asiakkaitaankin. Miten ammattilaisen ympäristötunteet vaikuttavat asiakastilanteisiin? Kuinka kohdata omat tunteet, ja miten tukea asiakasta omien ympäristötunteidensa kanssa? Väitöskirjatutkijat Sonja Palmo ja Veera Nieminen kutsuvat psykologeja tarkastelemaan omaa suhtautumistaan ekokriiseihin ja pysähtymään niin omien kuin asiakkaankin tunteiden äärelle. Sonja Palmo on psykologi ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija. Tutkimuksessaan hän tarkastelee nuorten suhtautumista ilmastonmuutokseen keskittyen erityisesti nuorten kokemiin konflikteihin liittyen arjen ilmastotekoihin sekä hallintakeinoihin, joita he näihin konflikteihin käyttävät.
Veera Nieminen on psykologi ja väitöskirjatutkija (THL & UEF), joka tutkii ilmastonmuutoksen epäsuoria vaikutuksia mielenterveyteen sekä ympäristöystävällisen käyttäytymisen edistämistä. Hän etsii keinoja tukea yksilöiden hyvinvointia ja vahvistaa sitoutumista kestävään toimintaan ilmastokriisin aikakaudella.
|
|
| Kuva: Vivisio Oy |
Psykologiliiton kuntoutustyön jaosto / Satu ValkasPsykologi, eläinavusteinen neuropsykiatrinen valmentaja, SPHT -ohjaaja |
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kuntoutus talliympäristössäTalli ja siellä olevat eläimet mahdollistavat monipuolisen ympäristön, jossa harjoitella tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitoja. Toiminnallisuus, elämyksellisyys ja kaikkien aistien hyödyntäminen ovat vahvasti läsnä tallilla tapahtuvassa eläinavusteisessa kuntoutuksessa. Workshopissa esitellään tapausesimerkkien, videoiden ja kuntoutuksessa käytetyn materiaalin avulla, miten talliympäristössä voidaan tukea kuntoutujan tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitojen kehitystä. Näkökulmana on neuropsykologinen kuntoutus ja erityisesti neuropsykiatriset asiakkaat. Satu Valkas on psykologi, eläinavusteinen neuropsykiatrinen valmentaja ja sosiaalipedagoginen hevostoimintaohjaaja. Sadulla on usean vuoden kokemus eläinavusteisten elämys- ja kuntoutuspalveluiden tuottamisesta omalla SatuAasin tallilla Lopella. Hänellä on työkavereinaan tallilla asuva aasilauma. Vuonna 2024 talli hyväksyttiin viralliseksi psykologipalvelun toimipisteeksi ja siitä lähtien Satu on tarjonnut aasien kanssa myös psykologin keskustelukäyntejä. Erityisesti neuropsykiatriset asiakkaat ovat Sadun ja eläinten kanssa työskentelystä hyötyneet. Vuonna 2025 Satu on mukana yritysryhmähankkeessa, jossa edistetään Sote-talli laatumerkkijärjestelmää ja Sadunkin tallista on tulossa yksi Suomen ensimmäisistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen erikoistuneista talleista. Satu on jäsenenä Psykologiliiton kuntoutustyön jaoksessa.
|