1200:00 jäljellä vahvistaa ilmoittautuminen
Paikkojesi varaus on ehtinyt vanhentua. Paikkoja saattaa kuitenkin olla vielä vapaana
Ilmoittautuminen
Panimolaboratorio Powered by Luke -sidosryhmätilaisuus
Ajankohta: ma 3.6.2024 klo 13.00–16.00, kahvia tarjolla klo 12.30 alkaen
Paikka: Luonnonvarakeskus (kokoustamo), Latokartanonkaari 9, Helsinki
Paikka: Luonnonvarakeskus (kokoustamo), Latokartanonkaari 9, Helsinki
Kohderyhmä: panimo-, juoma- ja elintarviketeollisuuden yritykset ja niihin liittyvien arvoketjujen toimijat sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot
Hankeaihiot ja ryhmät
1. Digitaaliset kaksoset ja tekoäly täsmäviljelyn tukena, Matti Pastell, Luke
Traktorit, työkoneet, puimurit, droonit, sensorit ja satelliitit tuottavat valtavan määrän dataa peltoviljelystä. Data on kuitenkin valtavan alihyödynnettyä ja täsmäviljelyn päätöksenteko sekä toteutuneen tuloksen analysointi on edelleen viljelijän oman osaamisen varassa. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan yhdistää eri järjestelmien tuottama data biofysikaalisiin- ja tekoälymalleihin mahdollistaen kasvuston, maaperän ja sääaineiston yhdistävät ennusteet. Paremmalla päätöksenteolla voidaan parantaa sadon laatua ja säästää tuotantopanoksia merkittävästi. Suunnitteilla on tutkimushanke, jossa yhdistetään täsmäviljelyn eri datalähteet tilakohtaiseen digitaaliseen kaksoseen ja kehitetään tekoälymalleja reaaliaikaiseen paikkakohtaiseen päätöksentekoon sekä automaattiseen viljelysuunnitteluun.
Traktorit, työkoneet, puimurit, droonit, sensorit ja satelliitit tuottavat valtavan määrän dataa peltoviljelystä. Data on kuitenkin valtavan alihyödynnettyä ja täsmäviljelyn päätöksenteko sekä toteutuneen tuloksen analysointi on edelleen viljelijän oman osaamisen varassa. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan yhdistää eri järjestelmien tuottama data biofysikaalisiin- ja tekoälymalleihin mahdollistaen kasvuston, maaperän ja sääaineiston yhdistävät ennusteet. Paremmalla päätöksenteolla voidaan parantaa sadon laatua ja säästää tuotantopanoksia merkittävästi. Suunnitteilla on tutkimushanke, jossa yhdistetään täsmäviljelyn eri datalähteet tilakohtaiseen digitaaliseen kaksoseen ja kehitetään tekoälymalleja reaaliaikaiseen paikkakohtaiseen päätöksentekoon sekä automaattiseen viljelysuunnitteluun.
2. Kotimainen ruoantuotanto ja uudistuvat kansalliset ravitsemussuositukset – kohti tiiviimpää vuorovaikutusta, Anu Kaukovirta, Luke
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ekologisen kestävyyden ja ympäristövaikutusten huomioimisen rinnalla tarvitaan tietoa suomalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksista vastata ravitsemussuosituksiin. Myös planetaarinen ruokavalio tarvitsee kontekstikseen kunkin alueen ruoantuotannon olosuhteet ja erityispiirteet. Hankkeen tavoitteena on tuoda näkyväksi syksyllä 2024 julkaistavien suomalaisten ravitsemussuositusten ja suomalaisen ruoantuotannon välisen tasapainon haasteet. Hankkeessa analysoidaan, miten suomalaista ruoantuotantoa tulisi kehittää vastaamaan paremmin ravitsemussuosituksiin. Lisäksi hankkeessa jäsennetään, minkälainen on boreaalisten alueiden kestävä, terveellinen ja huoltovarmuuden huomioiva ruokavalio. Luke on jättänyt aiheesta Makeran ensimmäisen vaiheen hakuun ideapaperin ja kutsuu nyt yritykset sekä muut toimijat keskustelemaan aiheesta ja suunnittelemaan hanketta.
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa ekologisen kestävyyden ja ympäristövaikutusten huomioimisen rinnalla tarvitaan tietoa suomalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksista vastata ravitsemussuosituksiin. Myös planetaarinen ruokavalio tarvitsee kontekstikseen kunkin alueen ruoantuotannon olosuhteet ja erityispiirteet. Hankkeen tavoitteena on tuoda näkyväksi syksyllä 2024 julkaistavien suomalaisten ravitsemussuositusten ja suomalaisen ruoantuotannon välisen tasapainon haasteet. Hankkeessa analysoidaan, miten suomalaista ruoantuotantoa tulisi kehittää vastaamaan paremmin ravitsemussuosituksiin. Lisäksi hankkeessa jäsennetään, minkälainen on boreaalisten alueiden kestävä, terveellinen ja huoltovarmuuden huomioiva ruokavalio. Luke on jättänyt aiheesta Makeran ensimmäisen vaiheen hakuun ideapaperin ja kutsuu nyt yritykset sekä muut toimijat keskustelemaan aiheesta ja suunnittelemaan hanketta.
3. Teknologisesti optimoitua kauraa ja härkäpapua - teollisuuden laatuvaateet mukaan kasvinjalostukseen, Sirja Viitala, Luke
Suomessa syntyy jatkuvasti mm. kaurasta ja härkäpavusta uusia elintarvikeinnovaatioita, joilla on potentiaalia myös vientimarkkinoilla. Raaka-aineiden käyttö on monipuolistunut nopeasti, mutta uusi käyttötarkoitus ja laatu eivät kuitenkaan aina kohtaa. Laadun kehittäminen lähtee siitä, millaisia ominaisuuksia kasvilajikkeilla on. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan parempi ymmärrys siitä, millaisia tuotekohtaisia ominaisuuksia raaka-aineella tulee olla ja miten nykyiset viljelyssä olevat kasvilajikkeet sopivat näihin kriteereihin. Uusilla genomisilla jalostusmenetelmillä voidaan kehittää aikaisempaa nopeammin myös uusia lajikkeita, joilla on halutut ominaisuudet. Tätä varten on kuitenkin ymmärrettävä miten kasvien eri ominaisuudet vaikuttavat niiden prosessoitavuuteen ja lopputuotteen laatuun. Kutsummekin nyt yritykset ja muut toimijat keskustelemaan aiheesta ja suunnittelemaan kasviraaka-aineiden laadun kehittämiseen tähtääviä hankkeita.
Suomessa syntyy jatkuvasti mm. kaurasta ja härkäpavusta uusia elintarvikeinnovaatioita, joilla on potentiaalia myös vientimarkkinoilla. Raaka-aineiden käyttö on monipuolistunut nopeasti, mutta uusi käyttötarkoitus ja laatu eivät kuitenkaan aina kohtaa. Laadun kehittäminen lähtee siitä, millaisia ominaisuuksia kasvilajikkeilla on. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan parempi ymmärrys siitä, millaisia tuotekohtaisia ominaisuuksia raaka-aineella tulee olla ja miten nykyiset viljelyssä olevat kasvilajikkeet sopivat näihin kriteereihin. Uusilla genomisilla jalostusmenetelmillä voidaan kehittää aikaisempaa nopeammin myös uusia lajikkeita, joilla on halutut ominaisuudet. Tätä varten on kuitenkin ymmärrettävä miten kasvien eri ominaisuudet vaikuttavat niiden prosessoitavuuteen ja lopputuotteen laatuun. Kutsummekin nyt yritykset ja muut toimijat keskustelemaan aiheesta ja suunnittelemaan kasviraaka-aineiden laadun kehittämiseen tähtääviä hankkeita.
4. Minor crops in Europe and Latin America: Networking & partnership, Martin Ramos Diaz, Luke
We intend to assess the multidimensional impact of MCs—from a sociological, economical, agronomical, chemical, and technological perspective—on food security. By combining diverse expertise, this project will foster (i) the creation of spin-offs, (ii) new research lines, (iii) the attraction of foreign experts, (iv) pedagogical schemes and (iv) signing of bilateral cooperation agreements (or memorandum of understanding) between European and LATAM consortium members. This proposal is exploratory by nature, meaning that we will start with a pool of tentative MCs whose feasibility for sustainable development will be assessed as the project progresses. The ultimate idea is to nominate MCs (from Europe and LATAM) with outstanding agricultural and technological potential that can be sustainably exploited while having a positive impact on the human development of rural communities. The research consortium has already been agreed, but company partners are needed.
We intend to assess the multidimensional impact of MCs—from a sociological, economical, agronomical, chemical, and technological perspective—on food security. By combining diverse expertise, this project will foster (i) the creation of spin-offs, (ii) new research lines, (iii) the attraction of foreign experts, (iv) pedagogical schemes and (iv) signing of bilateral cooperation agreements (or memorandum of understanding) between European and LATAM consortium members. This proposal is exploratory by nature, meaning that we will start with a pool of tentative MCs whose feasibility for sustainable development will be assessed as the project progresses. The ultimate idea is to nominate MCs (from Europe and LATAM) with outstanding agricultural and technological potential that can be sustainably exploited while having a positive impact on the human development of rural communities. The research consortium has already been agreed, but company partners are needed.
5. HYVIKKI haltuun!, Hanna Hartikainen, Luke
Mikä yhdistää Makeaa Mokaa, Järkisärkeä, Appelsiini-lonkeroa, ja Bananasajäämää? Kaikki sisältävät hävikiltä pelastettuja raaka-aineita. HYVIKKI-tuotteet ovat parhaimmillaan tehokas tapa hyödyntää elintarvikeketjun virtoja, mutta nämä hyvyydet eivät välity kuluttajille. Viestiminen on hajanaista, eikä kuluttajalla ole edellytyksiä tunnistaa HYVIKKI-tuotteita. Miltä kuulostaisi esimerkiksi HYVIKKI-merkintä? Suunnittelemme hanketta, jonka tarkoituksena on 1) aktivoida mukaan koko ala, alkutuotannosta lähtien, 2) selvittää kuluttajakiinnostusta Suomessa, 3) kasvattaa alan ymmärrystä HYVIKKI-tuotteiden potentiaalista, sekä 4) laatia kansallisia suuntaviivoja tuotteille.
Mikä yhdistää Makeaa Mokaa, Järkisärkeä, Appelsiini-lonkeroa, ja Bananasajäämää? Kaikki sisältävät hävikiltä pelastettuja raaka-aineita. HYVIKKI-tuotteet ovat parhaimmillaan tehokas tapa hyödyntää elintarvikeketjun virtoja, mutta nämä hyvyydet eivät välity kuluttajille. Viestiminen on hajanaista, eikä kuluttajalla ole edellytyksiä tunnistaa HYVIKKI-tuotteita. Miltä kuulostaisi esimerkiksi HYVIKKI-merkintä? Suunnittelemme hanketta, jonka tarkoituksena on 1) aktivoida mukaan koko ala, alkutuotannosta lähtien, 2) selvittää kuluttajakiinnostusta Suomessa, 3) kasvattaa alan ymmärrystä HYVIKKI-tuotteiden potentiaalista, sekä 4) laatia kansallisia suuntaviivoja tuotteille.
6. Älykkäästi panimossa, Eija Kulju, Turku AMK / Turun yliopisto
Tavoitteenamme on kehittää panimon ohjausta ja ennakointia älykkään sensoritekniikan avulla. Haemme syksyllä alueellista EAKR-rahoitusta hankeidealle sekä kartoitamme panimoiden kiinnostusta lähteä kehittämään panimoprosessin ajantasaista prosessinohjausta ja älykästä neuroverkkoa. Etsimme myös yhteistyökumppaneita mäskin hyödyntämiseksi suoraan panimoprosessissa. Tällä hetkellä tutkimme mäskin bioprosessointia arvojakeiden talteenottamiseksi ja hyödyntämiseksi takaisin panimoprosessiin.
7. Pulses as sustainable raw materials for brewing, Kristoffer Krogerus, VTT
Substituting a fraction of barley malt with pulses in the brewing process could lead to considerable environmental benefits. In an ongoing PhD project, the effects of supplementing a variety of unmalted and malted pulses on wort and beer quality is being studied. In addition, the project aims to identify microbes that could remove unwanted ‘beany’ off-flavours associated with pulses during fermentation.
8. Quality and safety of plant-based foods and beverages – update of project planning, Riikka Juvonen, VTT
Update on the situation of the project initiative related to the quality and safety of plant based foods and beverages. The research consortium has already been agreed, but companies can still join.
Ilmoittaudu mukaan alla olevalla lomakkeella 26.5.2024 mennessä.