Ohjelma:

klo 9.00            Kahvia tarjolla

klo 9. 30           Tervetuloa & kohti uudistuvia ruokajärjestelmän arvoketjuja, Anu Kaukovirta, Luke

Pohjois-Savon ruoka-ala ja alueen yhteistyö, Kaisa Kähkönen, Pohjois-Savon Agri-Food klusteri

Yara osana kestävää ruokaketjua, Antti Pakkanen, Yara

Ryhmätyöt kera verkostoitumistauon

klo 12.00          Lounas Savonian kampuksen ravintola Origossa

omatoiminen siirtyminen Yara Siilinjärven toimipisteelle (osoite: Nilsiäntie 501, 71800, Siilinjärvi)

klo 13.30          Tutustuminen Yara Siilinjärven toimintaan ja alueeseen (kierros tehdään bussilla)

klo 16.00          Tilaisuus päättyy

Ryhmien kuvaukset:

1. Älykäs veden käyttö puutarhatuotannossa, Sanna Finni, Luke

Tervetuloa keskustelemaan ja rakentamaan tulevaisuuden vesiviisasta ja toimintavarmaa puutarhatuotantoa – veden saannin häiriöihin on syytä varautua entistä paremmin. Miten meidän tulisi yhdessä kehittää mm. kastelun optimointia, veden ja ravinteiden kierrätystä, digitaalisia ratkaisuja, vaihtoehtoisia vesilähteitä, vesiturvallisuutta? Tavoitteena on rakentaa Business Finland -hanke, joka tavoitteena on rakentaa keinoja, joilla puutarhatuotanto voi varmistaa toimintansa myös kuivuusjaksojen, vesirajoitusten tai muiden veden saatavuuteen vaikuttavien häiriöiden aikana.

2. Taimi- ja humalatuotanto kontrolloiduissa olosuhteissa, Titta Kotilainen, Luke

Riittämättömän kotimaisen marjataimituotannon ja halvemman hinnan vuoksi Suomeen tuodaan ulkomailta marjakasvien taimia, mutta uusien tautien ja tuholaisten leviäminen tuontitaimien mukana on todellinen uhka koko elinkeinolle. On tarve kehittää tuotantomenetelmiä, jotta saadaan tuotettua kotimaisia taimia tehokkaasti ja taloudellisesti.

Eurooppalaiset humalanviljelyalueet ovat kärsineet ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista äärevistä sääolosuhteista ja sadon määrä ja laatu ovat jääneet toivotusta. Suomessa ei juurikaan ole humalan kaupallista tuotantoa. Humalan viljely kontrolloiduissa olosuhteissa tarjoaisi mahdollisuuden kasvattaa tasalaatuista tuotetta ympärivuotisesti. Tervetuloa keskustelemaan ja pohtimaan uusia tutkimushankkeita aiheen ympärille!

3. Suolistomallilla parempi ymmärrys raaka-aineiden ominaisuuksista ikääntyvien ravinnon pohjana: uusia mahdollisuuksia elintarvikeinnovaatioihin, Marjukka Kolehmainen UEF & Anu Kaukovirta, Luke

Mitä mahdollisuuksia marjat, vilja ja maito tarjoavat uusien tuotteiden kehittämiseen, jotka tukevat suoliston toimintaa, aivoterveyttä ja mielen hyvinvointia erityisesti kasvavassa ikääntyvässä väestössä? Tervetuloa keskustelemaan ja tunnistamaan uusia yhteistyöavauksia sekä kehityspolkuja elintarvike- ja juomateollisuudelle.

4. Ruokaturva muuttuvassa ilmastossa – tunnistammeko riskit ajoissa? Kati Partanen, Savonia

Ilmastonmuutos tuo ruokajärjestelmään uusia epävarmuuksia kuivuudesta ja rankkasateista geopoliittisiin häiriöihin ja tuotantopanosten saatavuuteen. Työpajassa tarkastellaan ruokaturvan keskeisiä ilmastoriskejä Savonialla kehitettyjen ilmastoriskikorttien avulla ja keskustellaan siitä, miten riskeihin voidaan varautua alueellisella ja yritystasolla.

5. Kotimaisten ruokasienten laatutekijöiden parantaminen elintarviketeollisuuden tarpeisiin, Jenni Korhonen, UEF

Kotimaisia ruokasieniä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa toistaiseksi varsin vähän niiden monipuolisesta raaka-ainepotentiaalista huolimatta. Työpajan tavoitteena on keskustella elintarviketeollisuuden tarpeista ja näkökulmista ruokasienten käyttöön ja hyödyntämiseen raaka-aineena. Keskustelun avulla pyritään tunnistamaan keskeisiä kehitettäviä laatutekijöitä ja sienten käyttöön liittyviä haasteita, joita voitaisiin ratkaista tutkimuksessa ja elintarvikekehityksessä.  

6. Peltoviljelyn ilmastotoimet kilpailukyvyn parantajina, Mervi Seppänen & Anna-Kaisa Salovaara, Yara

Merkittävä osa elintarvikeyritysten päästöistä muodostuu raaka-aineiden tuotannossa pellolla (scope 3 päästöt). Suomessa merkittävimmät päästölähteet pellolla ovat peltomaa (CO₂ ja N₂O) ja käytetty typpilannoitus (N₂O). Satotaso ja tarkka typenkäyttö vaikuttavat eniten päästöjen määrään tuotettua raaka-ainekiloa kohti. Yhä useammin lopputuotteen hiilijalanjälki vaikuttaa yrityksen kilpailukykyyn. Olemme kokoamassa yhdessä alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa hanketta ratkaisujen löytämiseksi. Tule kuulemaan ja keskustelemaan, miten raaka-aineiden hiilijalanjälkeä voidaan pienentää.