1200:00 jäljellä vahvistaa ilmoittautuminen
Paikkojesi varaus on ehtinyt vanhentua. Paikkoja saattaa kuitenkin olla vielä vapaana
Ilmoittautuminen
Panimolaboratorio Powered by Luke -sidosryhmätapaaminen
Ajankohta: to 16.4.2026 klo 13.00–16.00, kahvia tarjolla klo 12.30 alkaen
Paikka: Luonnonvarakeskus (1. krs kokoustamo), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki
Kohderyhmä: panimo-, juoma- ja elintarviketeollisuuden yritykset ja niihin liittyvien arvoketjujen toimijat sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot
Ryhmien kuvaukset:
1. Ohran uusin tulevaisuus, Sirja Viitala, Luke
Ohra on Suomen viljellyin viljalaji, ja sen elintarvikekäytössä on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Se on monipuolinen raaka-aine, mutta sen makuprofiili ja käyttötavat eivät ole pysyneet mukana siinä vauhdissa, jolla kasvipohjaiset tuotteet ja valmisruoat ovat kehittyneet. Miten ohran makuhaasteet voidaan taklata elintarvikekäytössä ja voidaanko jalostuksen keinoin saada aikaan raikkaan makuinen ohra? Mitä suomalainen kuluttaja ajattelee ruokaohrasta? Millaista ohraraaka-ainetta uudet tuotesovellukset tarvitsevat? Tule keskustelemaan kanssamme ohraan liittyvistä mahdollisuuksista. Tehdään ohrasta seuraava kaurankaltainen menestystarina Suomelle. Mitä se tarkoittaa alkutuotannolle ja viljelyvarmuudelle?
2. Vilja-arvoketjujen prioriteetit - mihin tutkimuksen tulisi vastata seuraavien vuosien aikana?, Hanna Karikallio, Luke
Viljaan perustuvat arvoketjut ovat keskeinen osa suomalaista ruokajärjestelmää, mutta ne toimivat tällä hetkellä useiden muutosten ja paineiden alla. Ilmastonmuutos, kiristyvät kestävyys- ja laatuvaatimukset sekä geopoliittinen epävarmuus haastavat ketjun toimintavarmuutta pellolta teollisuuteen ja markkinoille. Samaan aikaan kilpailukyky, kannattavuus ja arvonlisän kasvattaminen edellyttävät tehokkuutta ja uusia innovaatioita. Arvoketjujen kehittäminen ei ole vain yksittäisten toimijoiden asia, vaan se edellyttää laajaa yhteistyötä ja yhteisiä ratkaisuja. Tervetuloa pohtimaan, mitkä ovat viljaan pohjautuvien arvoketjujen keskeisimmät tutkimustarpeet seuraavien vuosien aikana ja miten niitä tulisi priorisoida.
Viljaan perustuvat arvoketjut ovat keskeinen osa suomalaista ruokajärjestelmää, mutta ne toimivat tällä hetkellä useiden muutosten ja paineiden alla. Ilmastonmuutos, kiristyvät kestävyys- ja laatuvaatimukset sekä geopoliittinen epävarmuus haastavat ketjun toimintavarmuutta pellolta teollisuuteen ja markkinoille. Samaan aikaan kilpailukyky, kannattavuus ja arvonlisän kasvattaminen edellyttävät tehokkuutta ja uusia innovaatioita. Arvoketjujen kehittäminen ei ole vain yksittäisten toimijoiden asia, vaan se edellyttää laajaa yhteistyötä ja yhteisiä ratkaisuja. Tervetuloa pohtimaan, mitkä ovat viljaan pohjautuvien arvoketjujen keskeisimmät tutkimustarpeet seuraavien vuosien aikana ja miten niitä tulisi priorisoida.
3. Nurmista enemmän hyötyä ja liiketoimintaa, Riina Muilu-Mäkelä, Luke
Nurmi on siirtymässä uuteen aikakauteen. Sen lisäksi, että se on tärkeä rehukasvi märehtijöille, nähdään se monipuolisena, kotimaisena ja ympäristöpositiivisena raaka-aineena uudenlaisille tuotteille – myös elintarviketeollisuudelle. Nurmi sitoo hiiltä maahan ja sitä kaivataankin ennen kaikkea Etelä-Suomen viljelykiertoihin. Se sisältää korkealaatuista proteiinia, kuituja, sokereita, orgaanisia happoja ja bioaktiivisia yhdisteitä, joilla on käyttöpotentiaalia proteiinin lähteestä biopohjaisiin materiaaleihin. Silti teollisen mittakaavan biojalostamoita ei vielä ole eivätkä nykyiset metsäteollisuuteen perustuvat prosessit sovellu nurmelle. Olemme murroskohdassa – teknologia on olemassa, pilotit toimivat, mutta skaalaus teollisuuteen vaatii uusia kumppanuuksia ja uusia arvoketjuja. Tervetuloa keskustelemaan nurmista, uusista sovelluskohteista ja nurmiarvoverkkojen rakentamisesta.
4. Liiketoimintaekosysteemi ja tiedepohjaiset LCA-menetelmät ruokajärjestelmän datatalouden ja viennin tueksi, Jenni Partti, Luke
Ruokajärjestelmän yritykset tarvitsevat ajantasaista ja päivittyvää tietoa tuotteidensa toimitusketjujen ympäristöjalanjäljistä esimerkiksi SBTi-seurantaan ja Scope 3 -raportointiin. Tieto on tällä hetkellä hajallaan ja laadultaan vaihtelevaa. Olisiko nyt aika rakentaa yhdessä toimiva dataekosysteemi ja laskentamenetelmä, joka yhdistää ketjukohtaisen primääridatan ja laadukkaat sekundääriset aineistot hybridiseksi LCA-ratkaisuksi? Teeman ympärille on tavoitteena rakentaa Business Finland -hanke, jossa kehitetään parhaat mahdolliset LCA-menetelmälliset ratkaisut yritysten päätöksenteon, toimitusketjujen kehittämisen sekä kestävyysviestinnän ja viennin tueksi. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme.
Ruokajärjestelmän yritykset tarvitsevat ajantasaista ja päivittyvää tietoa tuotteidensa toimitusketjujen ympäristöjalanjäljistä esimerkiksi SBTi-seurantaan ja Scope 3 -raportointiin. Tieto on tällä hetkellä hajallaan ja laadultaan vaihtelevaa. Olisiko nyt aika rakentaa yhdessä toimiva dataekosysteemi ja laskentamenetelmä, joka yhdistää ketjukohtaisen primääridatan ja laadukkaat sekundääriset aineistot hybridiseksi LCA-ratkaisuksi? Teeman ympärille on tavoitteena rakentaa Business Finland -hanke, jossa kehitetään parhaat mahdolliset LCA-menetelmälliset ratkaisut yritysten päätöksenteon, toimitusketjujen kehittämisen sekä kestävyysviestinnän ja viennin tueksi. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme.
5. Uudenlaiset raaka-aineet panimo- ja juoma-alalla, Susanna Peltonen, HAMK
HAMKin kehittyvä ruokajärjestelmä-tutkimusryhmässä kehitetään ja kokeillaan innovatiivisia, kotimaisia sekä kestävästi tuotettuja raaka-aineita. Tavoitteena on laajentaa makumaailmaa ja vahvistaa alan kilpailukykyä hyödyntämällä esimerkiksi luonnonkasveja, sivuvirtoja ja uusia viljelykasveja. Samalla edistetään vastuullisuutta, paikallista omavaraisuutta ja raaka-aineiden jäljitettävyyttä. Tule keskustelemaan kanssamme, kuinka rohkeus ja osaaminen kokeilukulttuuriin syntyy sekä miten tiimimme on teemaa edistänyt.
HAMKin kehittyvä ruokajärjestelmä-tutkimusryhmässä kehitetään ja kokeillaan innovatiivisia, kotimaisia sekä kestävästi tuotettuja raaka-aineita. Tavoitteena on laajentaa makumaailmaa ja vahvistaa alan kilpailukykyä hyödyntämällä esimerkiksi luonnonkasveja, sivuvirtoja ja uusia viljelykasveja. Samalla edistetään vastuullisuutta, paikallista omavaraisuutta ja raaka-aineiden jäljitettävyyttä. Tule keskustelemaan kanssamme, kuinka rohkeus ja osaaminen kokeilukulttuuriin syntyy sekä miten tiimimme on teemaa edistänyt.
6. Tulevaisuuden nollaolut, Ronja Valajärvi, VTT & Niina Kelanne, Luke
Hankkeen tavoitteena on kehittää nollaprosenttinen olut nollajätteellä. Tuotteen vastuullisuus huomioidaan koko tuotantoketjussa aina pellolta, lopputuotteeseen asti. Tarkalla kiertoviljelyllä ja tuotekehityksellä pyritään tuottamaan raaka-aineet täysin kotimaisesti. Tuote tukisi suomalaista maataloutta, vähentäisi ympäristökuormitusta ja vastaisi täten kuluttajien odotuksiin.
Ilmoittaudu mukaan alla olevalla lomakkeella viimeistään 10.4.2026.